Asun levottomassa lähiössä. Tai ainakin minulle on kerrottu niin. Ja olen nähnyt kerran moottoripyöräpoliisin ja maijan kahden ensimmäisen asumisviikkoni aikana. Eli siis saletisti vaarallista lenkkeillä koirien kanssa myöhään illalla!
On tärkeää varustautua lenkille siis hyvin. Ensinnä tietysti se, että koirat otetaan molemmat mukaan, koska silloin ne kilahtavat helpommin toisiaan yllyttäen eli murisevat ja haukkuvat kaikille vastaantulijoille. Näin saan koirani periaatteessa suojelemaan minua.
Tässä tosin on kaksi ongelmaa. Koirani painavat yhteensäkin vain 24 kiloa. Ja toisekseen minua pelottaa se, että varsinkaan yhdeksänkiloisen koirani rähjäys ei luultavasti aiheuta muuta kuin lisää ärsykkeitä hyökätä kimppuumme, koska se mekkala on aika ärsyttävää. Keski-ikäinen, muuten vaaraton juoppokin saattaa ärsyyntyä, koska laskuhumalaisen korviin tuo demoninen rähjäys varmasti kuulostaa päätä räjäyttävältä.
Otan yleensä puhelimen mukaan, että voin soittaa hätäisen hätäpuhelun hätäpäissäni hätänumeroon ja sitä ne sitten selvittelevät Milleniumista tutun Frank Blackin kanssa (joo, olen katsonut vähän liikaa Milleniumia lähiaikoina ja se auttaa varsin hyvin pimeiden tieosuuksien laukaisemien pelkotilojen kanssa, samoin kuin yliannostus Salaisia Kansioita), kun minut löydetään rituaalimurhattuna koirieni kanssa jostain pusikosta. Tosin olen pohtinut, että mitä jos puhelimen kantaminen mukana vain lisää sitä riskiä että joku haluaa varastaa puhelimeni ja murhata siinä ohimennen for teh lulz.
Kaverilta lainattu kahvakuula sijaitsee näppärästi eteisessä, jos joku ryskii ovenkarmit kaulassa sisään varmuusketjusta (joo, mulla on sellainen!) huolimatta. Huitaisee sitten vaan tunkeutujaa sillä! Lenkille sitä ei oikein voi ottaa mukaan. En usko, että hienoakin hienompi tuulipuvuntakkini jaksaisi kannatella taskussaan sitä. Ja vaikka takki jaksaisi, minä en jaksa. Olin joskus paremmassa kunnossa. En enää.
En ole rasisti, joten oli vastaantulija sitten ulkomaalainen tai suomalainen tai havaittu ihminen on esim. bussipysäkillä ihan rauhassa paikallaan, olen varma, että se on se rituaalimurhaaja, joka etsii vain ärsykettä murhata minut. Sen takia se hieno tuulipuvuntakki on mahdollisimman säkittävä ja punainen, niin että olen keski-ikäisen näköinen. Pitää myös olla housut jalassa. Mielellään farkut. Koska jos laittaa minarin, niin sehän on syy raiskata, eiku hä.
Ystävältäni sain ehkä parhaan vinkin itsepuolustusmielessä. Ketsuppipusseja vain mukaan ja kun puukkomurhaaja astuu esiin, hihkaisee hilpeästi että mulla on tän illan puukotuskiintiö täynnä ja lätsäyttää jotenkin ovelasti ketsuppipullon rikki vaikka kylkeen. Että mä tästä nyt meen kotiin ja soitan hätänumeroon, moi moi!
Toki yleensä yhdeksältä astuessani ulos näen esim. vaunuja työntäviä naisia, lapsiperheitä palaamassa kotiin ja muita koiranulkoiluttajia. Se ei toki kerro siitä, etteikö leikkipuiston liukumäen alla vaanisi se ihmishirviö, joka haluaa syödä maksani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.