Kävin tänään kaupassa kahdesti. Aamulla ostin maitoa, että saan aamukahvia ja herään, ja nyt äsken kävin tekemässä ostokset tälle illalle. Note to self: ei enää koskaan kauppaan uudenvuodenaattona.
Kauppa, jossa käymme, on K-Supermarket. Jotta parkkipaikkoja olisi vähän näin talvella, kolatulla lumella blokataan 1/6 parkkipaikoista. Normaalisti tämä ei ole ongelma. Aamulla yritin kurvata kaupan pihaan ja ihmettelin, että onpas nihkeää kun tieltä ei pääse kääntymään kaupan pihaan. Kun vihdoin pääsin kääntymään, huomasin syyn. Joku oli laittanut autonsa parkkiin tielle, joka johtaa parkkipaikalle. Ok kiitos. Katselin kaupassa täysiä ostoskärryjä, nappasin pari tölkkiä maitoa messiin ja pääsin suht' nopeasti ulos.
Tehdessäni nyt iltapäivästä 25 euron ostoksiani oli aikaa tarkkailla kanssashoppajia. Ilmeisesti mayat ovat väärässä, koska suurin osa ihmisistä osti ruokatarvikkeita koko tammikuulle. Kuulkaas ihmiset, kaupat on heti ylihuomenna taas auki ja 24 h Siwasta kahden kilometrin päästä saa huomennakin juttuja. Oli myös näköjään sääntö eikä poikkeus asettaa kärry mahdollisimman hankalaan paikkaan. "Mä tätä mun yhtä sipulia punnitsen, missäs se nappi on, oho, nyt tulikin vesimelonin hinta, pitääkin mennä katsomaan mikä se sipulin numero on!" ja kärry on koko poikittain MINUN kulkureitilläni. On myös hienoa, että samaan aikaan kun ihmetellään ostaako 10 vai 20 litraa rasvatonta maitoa, kärry ja ihmiset seisovat maitohyllyn edessä niin, että minä en saa otettua täysmaitoa. Ne rasvattomat maidot näkee siitä metrinkin päästä, ja muut ihmiset voivat, samalla kun te pähkäilette, tehdä omia maito-ostoksiaan. Protip: kauppalista. Tai kun otetaan kaljaa, kärry asetetaan taas poikittain käytävälle. Kiitos!
Kassat olivat kaikki käytössä ja pääsin melko nopeasti tekemään ostokseni. Asetin kärryni syrjään, pakkasin tavarani ja tönin koko ajan vieressä pakkaavan naisen kärryä, joka oli kätevästi siinä poikittain kassan päädyssä. Ja voi helvetti sentään, seuraava koitos odotti kapealla käytävällä, joka johtaa ulos. Siihen 2,5 metriä leveälle käytävälle on isketty rakettimyyjien koju. (Vihaan rakettejakin, btw.) Ja ihmiset siinä sitten uusivuosipsykoosissaan ostelevat pommeja tukkien koko käytävän. Ja kun nojailen kärryyni, hengittelen syvään ja odottelen että joku niistä raketti-idiooteista tajuaa, että ihmiset haluaa ulos kaupasta, jono alkaa vetää. Mutta eikös sekä vasemmalta että oikealta puoleltani punkea kaksi keski-ikäistä miestä etuilemaan. Oikealta tuleva sujahti ohitseni, raivo, joten tökkäsin kärryni eteenpäin ja mulkaisin vasemmalta ohittavaa "haluatko että sulla on kivekset huomennakin"-ilmeellä ja pääsin pois.
Piristävintä kauppareissussa oli se, että Alkossa ei ollut jonoa ja myyjä kysyi paperit. Ostin alkoholitonta kuoharia, alkoholitonta punaviiniä ja alkoholitonta siideriä. Ja sitten parkkipaikalle. Päästyäni ulos vievälle väylälle, yhtäkkiä edessäni on auto, joka on tulossa sinne, mistä minä lähdin. Takanani on kaksi autoa, joista etummainen takapuskurissani kiinni. Oikealla puolellani on pieni kuorma-auto ja mopoauto. Auto, joka on edessäni, alkaa hissuksiin tunkemaan minun ja tolpan väliin. Siihen väliin ei olisi mahtunut edes mopoautoa. Tajuan, että kuski olettaa minun väistävän, vaikka hänen oikealla puolellaan ei ole mitään muuta kuin tyhjää tilaa (ja reitti, joka vie samaan paikkaan mistä tulin) ja peruuttaakin voi, kun takanakaan ei ole ketään. Sitten ollaankin jo puolen sentin päästä toisistamme ja minä alan veivata autoani oikealle. Katsahdan kuskia. Mies. Hillitsen itseni, en näytä käsimerkkeä tms. ja veivaan auton sellaiseen asentoon, että minulla on täysi työ saada auto siitä sitten pois. Veivaa veivaa. Kiihdyttelin parkkipaikalta äkkiä pois ja kotona korkkasin heti alkoholittoman siiderin, joka maistuu kyllä hyvältä, mutta ei nollaa vitutusta.
Kiitos vain kaikille kanssashoppaajille unohtumattomasta kauppareissusta.
P.s. vihaan teitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.