perjantai 31. joulukuuta 2010

Maailmanloppu tuleekin vuonna 2011

Kävin tänään kaupassa kahdesti. Aamulla ostin maitoa, että saan aamukahvia ja herään, ja nyt äsken kävin tekemässä ostokset tälle illalle. Note to self: ei enää koskaan kauppaan uudenvuodenaattona.

Kauppa, jossa käymme, on K-Supermarket. Jotta parkkipaikkoja olisi vähän näin talvella, kolatulla lumella blokataan 1/6 parkkipaikoista. Normaalisti tämä ei ole ongelma. Aamulla yritin kurvata kaupan pihaan ja ihmettelin, että onpas nihkeää kun tieltä ei pääse kääntymään kaupan pihaan. Kun vihdoin pääsin kääntymään, huomasin syyn. Joku oli laittanut autonsa parkkiin tielle, joka johtaa parkkipaikalle. Ok kiitos. Katselin kaupassa täysiä ostoskärryjä, nappasin pari tölkkiä maitoa messiin ja pääsin suht' nopeasti ulos.

Tehdessäni nyt iltapäivästä 25 euron ostoksiani oli aikaa tarkkailla kanssashoppajia. Ilmeisesti mayat ovat väärässä, koska suurin osa ihmisistä osti ruokatarvikkeita koko tammikuulle. Kuulkaas ihmiset, kaupat on heti ylihuomenna taas auki ja 24 h Siwasta kahden kilometrin päästä saa huomennakin juttuja. Oli myös näköjään sääntö eikä poikkeus asettaa kärry mahdollisimman hankalaan paikkaan. "Mä tätä mun yhtä sipulia punnitsen, missäs se nappi on, oho, nyt tulikin vesimelonin hinta, pitääkin mennä katsomaan mikä se sipulin numero on!" ja kärry on koko poikittain MINUN kulkureitilläni. On myös hienoa, että samaan aikaan kun ihmetellään ostaako 10 vai 20 litraa rasvatonta maitoa, kärry ja ihmiset seisovat maitohyllyn edessä niin, että minä en saa otettua täysmaitoa. Ne rasvattomat maidot näkee siitä metrinkin päästä, ja muut ihmiset voivat, samalla kun te pähkäilette, tehdä omia maito-ostoksiaan. Protip: kauppalista. Tai kun otetaan kaljaa, kärry asetetaan taas poikittain käytävälle. Kiitos!

Kassat olivat kaikki käytössä ja pääsin melko nopeasti tekemään ostokseni. Asetin kärryni syrjään, pakkasin tavarani ja tönin koko ajan vieressä pakkaavan naisen kärryä, joka oli kätevästi siinä poikittain kassan päädyssä. Ja voi helvetti sentään, seuraava koitos odotti kapealla käytävällä, joka johtaa ulos. Siihen 2,5 metriä leveälle käytävälle on isketty rakettimyyjien koju. (Vihaan rakettejakin, btw.) Ja ihmiset siinä sitten uusivuosipsykoosissaan ostelevat pommeja tukkien koko käytävän. Ja kun nojailen kärryyni, hengittelen syvään ja odottelen että joku niistä raketti-idiooteista tajuaa, että ihmiset haluaa ulos kaupasta, jono alkaa vetää. Mutta eikös sekä vasemmalta että oikealta puoleltani punkea kaksi keski-ikäistä miestä etuilemaan. Oikealta tuleva sujahti ohitseni, raivo, joten tökkäsin kärryni eteenpäin ja mulkaisin vasemmalta ohittavaa "haluatko että sulla on kivekset huomennakin"-ilmeellä ja pääsin pois.

Piristävintä kauppareissussa oli se, että Alkossa ei ollut jonoa ja myyjä kysyi paperit. Ostin alkoholitonta kuoharia, alkoholitonta punaviiniä ja alkoholitonta siideriä. Ja sitten parkkipaikalle. Päästyäni ulos vievälle väylälle, yhtäkkiä edessäni on auto, joka on tulossa sinne, mistä minä lähdin. Takanani on kaksi autoa, joista etummainen takapuskurissani kiinni. Oikealla puolellani on pieni kuorma-auto ja mopoauto. Auto, joka on edessäni, alkaa hissuksiin tunkemaan minun ja tolpan väliin. Siihen väliin ei olisi mahtunut edes mopoautoa. Tajuan, että kuski olettaa minun väistävän, vaikka hänen oikealla puolellaan ei ole mitään muuta kuin tyhjää tilaa (ja reitti, joka vie samaan paikkaan mistä tulin) ja peruuttaakin voi, kun takanakaan ei ole ketään. Sitten ollaankin jo puolen sentin päästä toisistamme ja minä alan veivata autoani oikealle. Katsahdan kuskia. Mies. Hillitsen itseni, en näytä käsimerkkeä tms. ja veivaan auton sellaiseen asentoon, että minulla on täysi työ saada auto siitä sitten pois. Veivaa veivaa. Kiihdyttelin parkkipaikalta äkkiä pois ja kotona korkkasin heti alkoholittoman siiderin, joka maistuu kyllä hyvältä, mutta ei nollaa vitutusta.

Kiitos vain kaikille kanssashoppaajille unohtumattomasta kauppareissusta.

P.s. vihaan teitä.

keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Alakerran naapurin kaveri alias Unelmieni Mies

Olin juuri muuttanut Saloon. Irkkasin tulevan kihlattuni kanssa ja menin käymään parvekkeella. Kun laitoin oven kiinni ja katselin maisemia, alakerran naapurin parvekkeelta kuului huuto ”hei tyttö!”. Katsahdin alas ja näin kaksi miestä, humalassa. He alkoivat viekoitella minua. Tuu tänne, meillä on viinaa. Koska irkkaaminen oli kesken, en suostunut. He yrittivät hetken aikaa, minä naureskelin ja menin sitten sisälle irkkaamaan (mitään nettiseksiä ei tietenkään harrastettu).

Yhtäkkiä ovikelloni soi. Kurkkasin ovisilmästä. Alakerran naapurin kaveri. Avasin oven yhtenä kysymysmerkkinä. Siinä hän oli, koko komeudessaan. Mustat levikset, punainen kulunut paita venytettynä kaljamahan päälle ja housuihin tungettuna, hankkijalippis 45 asteen kulmassa koristamassa päätä. Iso punoittava nenä. Iso punoittava naama.

”Moi.”
”Moi?”
”Saanko mä tulla sun luokse yöksi?”
”Et.”
”Onko sulla poikaystävää?”
”Ei.”
”No sit mä voin tulla yöksi.”
”Et voi.”
”Anna nyt.”
”En.”
”Aaaanna nyt, saat samalla vähän itekin!”

Olen edelleen sanaton.

perjantai 17. joulukuuta 2010

Aikuisten ponileikit

Minulla oli pienenä tyttönä paljon My Little Ponyja. Muistan, kuinka kiva niillä oli leikkiä. Voisinko leikkiä niillä nykyäänkin?

Yksi leikki menisi näin: sit tää tyttöponi sanois et sä et rakasta mua oikeasti ja sit tää poikaponi sanois et mitäs et antanut anaalia. Sit tää tyttöponi sanois et jos se siitä on kiinni niin saat panna mua pyllyyn. Sit tää poikaponi olis silleen ok ja hakis liukkarin ja työntyis tyttöponin pyllyyn ja tyttöponi kakkaisi verta seuraavat kaksi päivää koska poneilla on aika isot pippelit kuitenkin.

Myös pariskunnat voisivat leikkiä yhdessä: ja sit nää menis tonne ponitaloon silleen, että ne olis ihan kännissä. *nainen asettaa tyttöponin taloon ja mies poikaponin* Sit tää tyttöponi kysyis et miks sä kähmit sitä toista tyttöponia pöydän alta, luulitko etten huomaa ja poikaponi sanois älä sä ämmä aina kälätä. Sit tyttöponi antais avokavion tolle poikaponille ja poikaponi laukkais ulos ponitalosta ja tyttöponi itkis ja sit tää poikaponi sammuis hankeen ja kuolisi.

Roolileikkejä voisi myös harrastaa, jos ei muuten uskalla: oo sä tää vauvaponi ni mä oon tää äitiponi ja sitten juotan sulle tätä vettä tästä tuttipullosta ja sit sä pissaat tohon vaippaan ja mä vaihdan sen. Oi kun hyvä vauvaponi, tulipa iso pissa!

Syntymäpäivinä koottaisiin hyvät ystävät saman katon alle ja kaikki toisivat omat My Little Ponynsa. Kateellisena katseltaisiin, kun toisella on se poni, jota itse on aina halunnut ja ajatellaan, etä huomenna on palkkapäivä ja menen ostamaan sen ja mitäs tuo sitten siihen sanoo, hah! Jos olisi jotain kränää, leikin kautta asiat saisi selväksi: Ja sit tää mun poni kysyy sun ponilta että mitä se Facebook-päivitys eilen tarkoitti ja sit tää sun poni sanois että mietipä sitä ja sit ne tappelis ja ton ja ton poni tulis siihen väliin ja toinen niistä alkais selittää, että te ootte ollu hyviä ystäviä jo monta vuotta, ettekö te vois sopia. Sit tää mun poni menis tonne nurkkaan ja vetäis tän valkkaripullon ja sit se puhuis suunsa puhtaaks ja sun poni iskis mun poikaponin kostoks.

Äiti, seuraavan kerran kun tulen sun luona käymään, otan My Little Ponyni vintiltä.

Miten feissari hiljentää sinut

Rakastan Tuukka Virtaperkoa.

Luonnonsuojelu

Miten hiljentää feissari

Useimpia ihmisiä feissarit ärsyttävät. Elämässäni oli aika, jolloin kuuntelin feissareita. Tai no yhtä. Ainakin aloin tukea Amnestya (en tue enää). Minusta on mukavaa, kun ihmiset juttelevat minulle, mutta köyhänä opiskelijana en voi miellyttää kaikkia feissareita ja ne yleensä haluaa rahaa, jota minulla ei ole (vaikka olen shoppailemassa).

Useimmiten ihmiset feissarin näkiessään kääntävät katseensa pois, tihentävät askeliaan ja alkavat rukoilla ”älä tuu juttelee mulle, älä tuu juttelee mulle”. Jos feissari lähestyy, juostaan karkuun ja huudetaan ”apua, auttakaa kaikki!”.

On helpompikin tapa. Olin ollut edellisiltana ryyppäämässä (Onnelassa ilman meikkiä, miettikääpä sitä!) ja krapula + morkkis painoi mieltä. Olin matkalla pornokauppaan, töihin. Kävelin Hansaan ja siinä se oli. Feissari. Koska välillämme oli muutama metri, ehdin jo miettiä mitä sanoisin. Ja keksin just sen keinon, millä feissarin saa hiljaiseksi.

”Moi, oisko sulla hetki aikaa?”
”Nyt on niin kauhea krapula, et ei kyl pysty.”

Feissarin ilme vaihtui ylipirteästä myötätuntoiseksi ja hän sanoi hyvin vakavalla äänellä: ”mä ymmärrän.” Olen melko varma, että hän halusi halata minua juuri sillä hetkellä.

Sielujen sympatiaa.

torstai 16. joulukuuta 2010

Baarin vessa alias en ihan oikeasti halua oksentaa tänne

Eilen olin baarissa. Olen ollut selvinpäin yli kahdeksan kuukautta, joten baareissa käydessä kiinnittää huomiota muuhunkin kuin siihen mitä joisi seuraavaksi, paljon yksi viina maksaa ja ketä panisin tänä iltana. Menin toistuvasti vessaan, koska sooda ja kahvi pissattaa. Siinä tempoessani salpaa kiinni, että saan tehdä tarpeeni rauhassa, kävin miettimään.

Mikä siinä on, että baarien vessoissa lukot ovat aina jotenkin rikki? Jos minä en selvinpäinkään tajua, että ”okei, jos mä ensin vedän tätä ovea sisäänpäin ja sit nitkutan ton salvan tohon puoleen väliin ja sitten painan kengänkärjellä tosta kohtaa ja luen tän kolmannen tason tulipalloloitsun, niin saan tän oven kiinni”, niin miten voi olettaa, että humalainen naishenkilö saa oven kiinni?

(Toisaalta, jos on tarpeeksi humalassa, ei ole väliä kuka näkee. Itsehän en ole tietenkään koskaan pissannut esim. Tuomiokirkkopuistossa baarireissun päätteeksi pusikossa, jossa ei ole enää lehtiä.)

Toinen häiritsevä seikka on se, että joskus vessat haisevat pahasti viemäriltä. On varmasti hienoa mennä vessaan 36 tuoppia juoneena, hieman jo oksu kurkussa ja sitten kun menee pissalle, vastaan lemahtaa viemärin haju. Jos ihminen silloin oksentaa vessan lattialle, voi baari mielestäni syyttää itseään. Sekä viemärin hajusta että 36 tuopin tarjoilemisesta samalle henkilölle.

Ja oikeasti, vessapaperitelineet. Voisitte laittaa vähän helpommat vessapaperitelineet niihin baareihin. Jos haluan ratkoa pulmia (jos mä kierrän tätä lintua nyt 2 astetta myötäpäivään kun kuu on oikeassa asennossa taivaalla Merkuriukseen nähden, niin saan vessapaperia), ostan niitä Keskiaikaisilta Markkinoilta.

Kontrasti hienojen (”hienojen”) yökerhojen muiden tilojen ja vessojen välillä on aamuyöstä hienoa katseltavaa. Musiikki soi, valot välkkyvät, jokainen nainen ja mies näyttää hyvältä, koska valot välkkyvät niin, ettei näe ketään kunnolla (aamulla sen sitten vasta näkee, millainen pyydys tarttui haaruksiin). Ja sitten menee vessaan. Vessapaperia on joka paikassa. Onneksi, koska se imee suurimman osan kaikesta lattialla olevasta nesteestä. En halua tietää, mistä neste koostuu. Jokaisen naisen tukka on lässähtänyt ja valuneet meikit näkyvät hyvin kirkkaassa valossa. Onneksi böönat ovat niin kännissä, että lisäävät huulipunaa huuliin, eivätkä huomaa, että entiset huulipunat muodostavat Jokeri-tyylisen virneen kasvoille, koska kyseinen tipu on löytänyt elämänsä miehen tanssilattialta ja kourinta-limailu-lääpslääps on ollut jo hyvässä vauhdissa.

Jotkut kuulemma harrastavat seksiä baarin vessassa. ”Oi, haluan sinua niin kovasti, että olen valmis menemään kanssasi vessaan panemaan, vaikka siellä on oksennusta ja kusta lattialla ja olen itsekin aika humalassa ja saatan oksentaa, koska vessassa haisee kännipaska, työnny minuun, sinä ihana ori!” Ok kiitos. (Haluan vain täsmentää, että kun minulle viimeksi tarjottiin vessapanoa, sanoin ”EI!” vaikka se oli tosi hyvännäköinen mies ja tosi kiinnostunut musta ja muutenkin hieno mies, varmasti kova panemaan. Vessatkin ois ollu ehkä siistejä, oltiin kuitenkin Koulussa eikä missään Fortessa. Okei, olisi pitänyt tehdä se. Hei, sinä trendipelle, jolla oli blondattu raita takaraivossa ja joka yritit suudella minua Koulun baaritiskillä ja ehdottelit ryhmäseksiä rumemman kaverisi kanssa, nähdään Koulun naistenvessassa huomenna klo 18, olen siinä ensimmäisessä kopissa. Älä ota kaveria mukaan.)

Baarin tanssilattia alias painukaa vittuun sieltä

Paras aika mennä tanssimaan baariin on alkuilta. Baari kumisee tyhjyyttään ja dj varmasti soittaa jus ne sun lempibiisit. Koko tanssilattia on sinun. Ainoa vika on se, että jos aikeena on saada seksuaalista huomiota, tyhjälle baarille tanssiminen ei edistä asiaa. Onneksi vähitellen baari täyttyy ihmisistä ja siinä saa ainakin tunnin vielä tanssahdella yksin, koska muut eivät uskalla tanssia, koska eivät olet tarpeeksi kännissä. (Kuulemma nolottaa tanssia selvinpäin. Yhtään noloa se kaatokännitanssiminen ei olekaan. Mitä ei muista, ei tapahtunut yms.)

Sitten ku ns. ilolientä on nautittu, ensimmäiset naaraat aloittavat soidintanssinsa. Jos tekisin jumppavideon baarissa tanssivien naisten pohjalta, se menisi suurin piirtein näin.
”No niin ja sitten otetaan sellainen haparoiva askel sinne tanssilattiaa kohti! Hyvä! Sitten hörpätään vähän siitä ällöimelästä drinkistä, jaksaa jaksaa! No niin, ja sitten sinne kulmaan, hienoa tytöt! Ja nyt ottakaa tiukka ote siitä käsilaukusta vasemmalla kädellä, se ei saa tippua olalta! Mä tiedän, että se tuntuu pahalta, mutta tää tekee hyvää niille alleille! Ja nyt muistakaa pitää sillä oikealla kädellä kiinni siitä drinkistä, näin ehkäisemme kaikki mahdolliset käsiliikkeet, ettei tuu vaurioita! Ootteko valmiita tytöt! Nyt se lähtee! Askel viereen askel viereen!”

Ja ”Baaritanssin alkeet miehille”.
”No niin, nyt kun teillä on se olut kädessä, vie se huulille hi-taasti, just noin, venytä sitä hörppyä. Nyt käännät vartaloasi tanssilattialle päin, hyvä. Hartiat taakse ja salilla pumpatut rintalihakset eteen. Nyt astelette tuonne tanssilattialle itsevarmasti. Hienoa, hienoa. Ja sitten, nyt tarkkana, katse niihin naisten pyllyihin, just noin. Tärkeintä miesten baaritanssissa on se, että ainoat liikkeet tanssilattialla on oman akselin ympäri pyöriminen ja oluen siemailusta johtuva käden liikuttaminen. Noin! Ja nyt vain baariin tanssimaan!”

Tanssilattialla ei enää mahdu tanssimaan, koska neiti Askel-viereen ja herra Seison-tässä-ja-bongailen-tsiksejä ovat monistaneet itsensä ja koko vitun tanssilattia on täynnä niitä kusipäitä. Anteeksi kielenkäyttöni. ”Koko vitun tanssilattia, joka on perkele postimerkin kokoinen, on täynnä niitä jumalauta fuckin kusipäitä, jotka ei kuitenkaan saa toisiltaan kuin pahan mielen ja sukupuolitaudin. Painukaa vittuun mun baarista, tota saatanan pelleilyä voitte mennä harrastamaan kotiinne, helvetti.”

Noin, kuulosti jo paljon paremmalta.

On niitä hyviäkin tanssijoita. Niille olen kateellinen, koska ne tanssii paremmin kuin minä.

Eikä ne kuitenkaan halua nuolla mun tanssimattoa, if you know what I mean.

P.s. jos haluat, että tulen vetämään sinulle ja partnerillesi edellä mainitut jumppa- ja tanssitunnit, kommenttia kehiin. Veloitan 250 e/tunti. Hyvännäköiset parit voi maksaa luonnossa. Olen myös kehittelemässä muunlaisia liikuntatunteja, pysy tuunattuna! Tulossa mm. ”Kuinka estää kännisen miehen kortsutonta pippeliä työntymästä sisääsi, kun hän jo makaa jalkojesi välissä. Helppo vatsa- ja pakaralihastreeni muutamalla kiemurteluliikkeellä!”

15 baaria 15 minuutissa (FB-meme going Blogger)

1. Se, jonka vessan lattialle oksensin
2. Se, johon en kehtaa enää mennä, koska iskin baarimikkoa lauseella ”jos tuut meille niin työnnän juttuja sun pyllyyn”. Ei lähtenyt messiin
3. Se, josta saa aina säälimunaa, jos on tarpeeksi lyhyt hame
4. Se, jossa on salmarishotti 1 e klo 22-00
5. Se, mihin siirrytään kun on juotu tarpeeksi salmareita kohdan 4 baarissa
6. Se, missä on niitä trendipellejä ja trendihoroja ja tulee alemmuuskompleksi
7. Se, missä baarimikko tietää mitä tilaan, koska alkoholismi + lähibaari
8. Se, missä vessa haisee pahalta
9. Se, missä on niitä hippityttöjä kainalokarvoineen ja rastoineen
10. Se, mihin en koskaan pääse sisään, koska haluan sinne vain silloin kun olen tosi jurrissa
11. Se vähän hienompi paikka, missä käyn harvoin, koska hienoissa paikoissa on kallista
12. Se, mistä löysin ns. Elämäni Miehen enkä ikinä mene sinne takaisin, koska se on ehkä siellä ja saatan mottasta
13. Se, jossa laulan aina karaokea. Tai poltan paljon röökiä. Joka tapauksessa kurkku kipeänä aamuun ankeaan
14. Se homobaari, mikä sen nimi on, Lux? Ai eiku Suxxess.
15. Se, missä baarimikko vittuilee, mutta ei voi sanoa takaisin, koska haluaa viinaa

Työhakemus

Hei, olen 21-vuotias vuonna 1985 syntynyt nuori nainen parhaassa iässä ja haen nyt ammattimaisen internethassuttelijan paikkaa, joka täällä internetissä oli auki.

Olen hassutellut internetissä vuodesta 2002. Ensimmäiset internethassuttelukokemukseni liittyvät IRCiin. Kun aloin irkata, menin Day of Defeat –klaanin kanavalle, jossa oli minä, naispuolinen botti Anni ja 10-20 nuorta miestä. Toimin mm. internethassutteluparisuhdeterapeuttina nimimerkkien LunarBlue ja Rnappi välillä. Nuoret pojat ensimmäisessä homosuhteessaan irkissä, tytön kättä tarvittiin. Ei niin, että olisin runkannut kumpaakaan. Enkä yhtään olisi halunnutkaan. Opin myös hyvin, että jos olet tyttö ja hengaat nörttien kanssa, saat nauruja vaikka jutut olisi tyhmiä, koska olet tyttö. Sittemmin olen ansioitunut VesaBBS-foorumilla ja erinäisillä kuvalaudoilla. Muistatteko CrackyChanin? Se olin minä. Olen myös nähnyt videon ”veronica_moser_shitting_during_anal.avi”.

Olen myös hassutellut paikallislehdissä. Kirjoitin kolumneja ensin pienempään, sitten isompaan paikallislehteen. Olin tavallaan julkkis. Erityisen hassua oli se, että kirjoitin nuortenpalstalle, mutta suurin fanini oli 60-vuotias maanviljelijä. Äitini sai usein kaupassa kyselyjä, että oletko sinä sen nuortenpalstan kolumnistin äiti. Kysyjät olivat aina vähintään keski-ikäisiä. Kohderyhmän tavoittaminen ei siis ole mikään ongelma minulle.

Haen tätä työpaikkaa, koska kaverit ei enää kestä mun juttuja. He epäilevät, että lääkityksessäni on vikaa tai että minun pitäisi joskus käydä ulkona.

Olen hassu ja tykkään internetistä. Minulla on hyvin hassu ystäväpiiri ja voin varmasti pilkata heitä internetissä, koska heillä on niin huono itsetunto, että he kokevat ansaitsevansa sen. Ja onpahan heistäkin sitten jotain muisteltavaa jälkipolville. ”En saanut mitään aikaan elämässä, mutta ainakin olin hyvä vitsi”, he varmasti sanovat ylpeinä.

Erittäin ansioitunut olen meemin ”if you know what I mean” levittämisessä. Or at least that’s what she said between my legs.

Olen parisuhteessa, ja minulla on kaksi koiraa. Koulutan parhaillaan toista koiraani laulamaan kanssani kappaleita, jotka masentavat minua. Olen valmis videoimaan laulut huonolla webkamerallani, jonka sain ex-poikaystävältäni, ja laittamaan ne YouTubeen. Jos purskahdan itkuun kappaleen lopussa, video on varmasti vielä hauskempi.

Minusta tulisi varmasti hyvä internethassuttelija. Olen valmis painamaan pitkää päivää saadakseni tähtiä Twitterissä tai tykkäyksiä Facebookissa. Ja luonnollisesti haluan olla internethassuttelija siksi, että saisin huomiota ja pääsisin pätemään. Olen myös valmis näyttämään tissit. Ja koska olen ansa, voin myös postata penikseni.

Yhteydenottoanne odotellen,
internethassuttelun tuleva suuri nimi