Vihan pistaasipähkinät

Drafteista löytyi tällainen viime talvelta. Oih tuota surkeaa päivää!

Minulla on ollut ihan paska päivä. Siis oikeasti. Olen mm. lyönyt pääni kaksi kertaa, kaatunut kerran, koira on karannut tielle, kastellut kelsiturkkini. Sen lisäksi kolmen viikon flunssani äityy taas pahemmaksi.

Koska ruoka on rakkautta, menin tuossa hetki sitten katselemaan ruokakaappeja. Ja siellä, siellä oli pistaasipähkinöitä. Ei hullumpaa, ehkä tämä päivä tästä paranee, sanoi ah niin naiivi internet hassutelia.

Pistaasipähkinät ovat hyviä. Todella hyviä. Aina on kuitenkin perse (there's always a butt).

Pistaasipähkinät maksaa. Jo taannoin markka-aikaan (johon me kaikki takaisin halajamme) pistaasipähkinät maksoivat 79 mk/kg. Huomioonottaen, että niissä on kuoret, hinta on melko happopitoinen.

Ja sitten kun siinä alkaa iloisena pistaasipähkinöitä syömään kuorestaan, raivo. Jotkut pistaasipähkinät ovat kokonaan kiinni. Toisissa on pieni rako ja siinä katkot hienot geelikynnet kun availet. Tai sitten suuhun laitat pähkinän ja kuoren rikot. Yleensä lopputuloksena se, että pähkinä sinkoaa lattialle ja suuhun jäävät rikkinäiset kuoret. Koira pinkaisee pähkinää syömään ja siinä sitten mietit, että kuoleeko koira jos se tuon pähkinän syö.

Ja iloisena siinä huomaat, että nyt kun olet 15 pähkinää sylkenyt lattialle, niin tuossahan on tosi avonainen kuori. Nostat sen ja voivvv, pähkinä on sieltä tippunut.


Kun olet kuluttanut koko pussin, olet myös kuluttanut pistaasipähkinäpussillisen kaloreita. Eli yhtä hyvää laihdutusruokaa kuin jäätelö. Jos joku tekee tällä rahaa, niin minulle osingot.