Tuunaus eli säilytä kaikki romusi

Silloin kun minä olin nuori (kaikki hienot jutut alkaa näin, eikö?) tuunaaminen tarkoitti lähinnä sitä, että nuorehko mieshenkilö ostaa auton ja lisää siihen alle ja päälle kaikenlaista härpäkettä kuten ledejä sinne tänne, spoikkia, maalauttaa kivasti auton ja sitten iskee siihen semmoset poppikset, että naapurikaupungissakin kuullaan kun äidin oma kultsipuppeli Erno-Matti huudattaa Pandoraa tai Dr. Albania heittäessään nakkikiskan ympärillä ns. pillurallia. Missään oikealla tiellä ei sillä kannata ajaa kun maavaraa ei ole ja Erno-Matin palkka ei päätä huimaa kun ei se ikinä valmistunut mihinkään kun oli tärkeämpää se pillurallin ajaminen ja ei ole nyt varaa ostaa uusia osia autoon.

Mutta nykyään tuunaaminen on naisellista hommaa. Tuunataan villatakista tyynyliinaa, vanhasta mekosta hevospehmolelu, lapsien parittomista lapasista ja villasukista kiva matto, peltitölkeistä monitoimikone, vanhasta puukepistä kirjahylly jne. jne.

Ja koska olen yybertrendikäs kierrättäjäihminen, oon tässä ihan messissä. Olen kuitenkin törmännyt muutamaan ongelmaan.

Ensin sitä ostaa inspiraatioksi jonkun kivan kirjan. Tai lainaa kirjastosta. Sitten katsoo että onpas siinä nyt kiva ohje, teenpä sen. Katson tarvikelistaa ja mietin että mistä ihmeestä löydän vanhoja aitanavaimia 10 kpl, jotta voin rakennella hienon naulakon niistä. Ei tommosia löydy mistään! Alan metsästää kirpputorilta aineksia. Mutta kun kaikki on tajunneet, että ihmiset haluaa ostaa ruosteista vanhaa romua, hinnatkin on sen mukaiset. "VANHA HIANO AITAN AVAIN KYMMENEN EUROA." Pidä melkein hapertunut avaimesi saatanan ahne paskiainen, mä meen nyt Vapaa Valintaan ja ostan sieltä uuden naulakon samalla hinnalla. Ja oishan se kiva  tehdä matto lapsien parittomista lapasista, mutta kun ei ole lapsia ja kaikilla omilla lapasilla on parit. Helvetti.

Toisekseen se, että nyt kun on sellainen villi tuunausmieliala koko ajan, ei voi heittää mitään pois. Ei mitään! Ja sitten jos jossain on jotain halvalla myynnissä, sitä voi tuunausmielessä ostaa varastoon 20 kpl, kun on vain euron kappale ne. Vanhat vaatteet? Älä helvetissä heitä pois. Kyllä niistä vielä jotain saa aikaiseksi. Itse en edes ompele ikinä ja minulla on kolme banaanilaatikollista erilaisia kankaanpaloja. (Olen tosin vannonut, että ensi talven vietän käsitöitä tehden. Eli istun koneella ja blogaan/facebookaan/nauran hassuille koirakuville/nauran muille hassuille kuville.)

Jokainen nurkka täyttyy tuunattavista tavaroista. Kookosmaitoa sisältänyt peltitölkki? Tiskiin ja kaapin perukoille tuunattavaksi. Vanha repaleinen hiutunut hame? Kankaisiin. Vanha koiran kaulapanta, nahkaa, arvokas, säilöön, tästä tulee vaikka joku koru! Rikkinäiset astiat mosaiikiksi!

Edes paperiroskia ei voi heittää pois, koska niistä voi tehdä käsintehtyä paperia.

Vaihdetaan talollisen verran rikkinäistä ja epämääräistä "kyllä tästä jotain joskus tulee"-tavaraa tuunattavaan autoon ja Pandoran levyyn.